Papu

Papu

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Surun pisaroita

Sanat eivät riitä...musiikki kertoo paremmin ..



 http://www.youtube.com/watch?v=EqXo2N4CEwg

Ystävän kun menetin

Ystäväin

Toivotan valoa matkallesi.
Pulputkoon rauha sieluusi, väsynyt.
Loistakoon aurinko ylle pääsi.
Jumala suojelkoon matkaasi.

Toivotan taivaalle kirkkaat tähdet
Ystävä, uudelle tielle kun lähdit.
Arvelit, ettet päämäärään yllä.
Se mistä unelmoit, tänään on; kyllä.

Kivut on poissa, jäljellä muistot ja kaipaus.

lauantai 30. lokakuuta 2010

You Are Not Alone - Live in Munich - HIStory Germany T...

" Jossakin kaukana täältä
sade lyö ikkunaan.
Jossakin kaukana täältä
sinua ajatellaan.

Rukous linnun siivin
kohoaa korkeuksiin,
lähettää lohdutuksen
haavoihin aristaviin.

Jossakin kaukana täältä
sinua kuunnellaan.
Kipusi hiljainen peittyy
katseeseen rakastavaan. "

Anna-Mari Kaskinen

perjantai 29. lokakuuta 2010

Yön Hetki Hiljainen - The Silent Moment Of The Night

"Taivaan alla tänään moni
ilman lohduttajaa on.
Jokainen vuorollansa
auttaja tai avuton.

Joku pyytää seuraksensa
yhden päivän matkalle.
Kulkea voin päivää kaksi,
jos vain toista auttaa se.

Maassa yön ja pimeyden
hiljaa kasvaa toivon puu.
Lempeänä suojelus sen
huomispäivään ulottuu. "

Anna-Mari Kaskinen

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Ystävälle

Olen huolissani...puoleentoista viikkoon en ole saanut mitään yhteyttä..sairaaseen ystävääni...
pelkään.. Koiranpennut ovat hellyttäviä, mutta laulun sanat sopivat myös ystävälle.

Ilo, onnellisuus, nautinto, rakkaus

Aikaisemmin..e-blogissa laitoin tämän saman pohdinnan kuultavaksi.
Sirpales...suunnitteli, että alkaisimme pohtia iloa.. kävisikö tämä alkusysäykseksi.
Laita siis silmät kiinni ja kuuntele, sillä nuoren miehen ilmeet ehkä ovat vähän liioiteltuja..voivat ärsyttää...siis kuuntele.. Nautinnollista sunnuntaita kaikille.

The Music Of The Night

Kauniita unia..

lauantai 23. lokakuuta 2010

Mielenrauhaa..

Viikon poissaolon jälkeen, luin monta tuntia tekstejä....surullista...päällimmäiseksi ei jäänytkään iloa ja riemua paljon antavista teksteistä, vaan hiukan ahdistava olo. Joten lähdin hakemaan musiikin maailmasta rauhoittavaa vaikutusta...kuuntelin kauan ...ja toin siltä matkalta tämän kappaleen.
Hyvää viikonloppua.

maanantai 18. lokakuuta 2010

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Kuinka pysyä Aikuisessa.

Jatkoa edelliseen tekstiini.

Kuinka on mahdollista konflikti-tilanteissa säilyttää malttinsa ja pystyä arvioimaan tilanteita, päästämättä oman sisimmän Vanhemman tai Lapsen tallenteita pomppaamaan päälle, vaan Aikuisen
mielenmaltilla selviämään tilanteista.

Aikuinen kehittyy meissä myöhemmin kuin Vanhempi ja Lapsi ja sillä näyttää olevan vaikeuksia noiden kahden kiinnisaamisessa lähes koko elämän ajan.
Vanhempi ja Lapsi hallitsevat ensisijaisia voimavirtoja, joilla on taipumus kytkeytyä päälle automaattisesti vastauksena ärsykkeisiin.
Ensimmäinen keino Aikuisen voiman vahvistamisessa onkin herkistyä Vanhemman ja Lapsen signaaleille.
Tunteiden herääminen on yleensä viitteenä siitä, että Lapsi on tarttunut koukkuun. Oman lapsensa tunteminen, omien EI OK-tunteiden herkkä tajuaminen on ensimmäinen edellytys Aikuisen asialliselle tietojen käsittelylle. Kun ihminen on tietoinen siitä, että nämä ovat oman Lapsen EI OK-tunteita, hän voi olla ulkoistamatta näitä tunteita toimintaan. Laskemalla kymmeneen riittää hyvin..asian käsittelyyn ja viivyttää automaattista vastausta niin, että Aikuinen voi pitää tilanteen hallinnassaan.
Silloin kun olet epävarma, jätä tekemättä..se on hyvä keino Lapsen tuhoavien reaktioiden rajoittamiseen.
Aristoteles on kuulemma sanonut, että pidättyminen on todellinen voimannäyte...sillä aikaa Aikuinen ehtii laskea asianmukaiset vastaukset.

Lainauksia samasta kirjasta..kuin aiemminkin..näissä ajatuksissa.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Keinoja Aikuiseen kommunikaatioon..

Jossain aiemmassa yhteydessä toin joskus esiin, kirjan joka on  auttanut mua, rakentaessani omaa aikuista mieltäni, tasapainoisemmaksi.

Kirjan nimi on ;Thomas A Harris; " Minulla menee hyvin, entä Sinulla ?"
Osa seuraavasta tekstistäni on referoitu ko. kirjasta.


Kirja perustuu käsitykseen, että jokaisessa meissä on olemassa kolme eri tilaa, jotka vaikuttavat miten me asioita käsittelemme ja miten niihin reagoimme. 
Jokaisessa yksilössä on tavallaan edelleenkin jäljellä se sama pieni persoona, joka hän oli kolmivuotiaana. 

Hänessä on myös hänen omat vanhempansa tai ihmiset, jotka ovat olleet vanhempien asemassa. Nämä molemmat tilat ovat pysyvästi hänen aivoissaan, kuin nauhoituksina koetuista todellisista
sisäisistä ja ulkoisista tapahtumista, joista kaikkein merkitsevimmät ovat tapahtuneet viiden ensimmäisen elinvuoden aikana.

On olemassa vielä kolmas tila, joka poikkeaa näistä kahdesta; Aikuinen. Kahta ensiksi mainittua kutsutaan Lapseksi ja Vanhemmaksi.

Nämä olemisen tilat eivät ole rooleja, vaan psykologisia realiteetteja. 
Tietty tila viriää mielessämme, kun siihen liittyvät nauhat menneisyyden tapahtumista alkavat uudelleen pyöriä. Tähän tallennettuun aineistoon kuuluvat todelliset ihmiset, todelliset ajat, todelliset paikat, todelliset ratkaisut ja todelliset tunteet.

Vanhempi on siis tila, johon on tallennettuna nauhakokoelmina aineistoa yksilön ensimmäisten viiden elinvuoden ajalta , hänen havaitsemista ulkoisista tapahtumista, joita hän piti kiistattomina tai jotka tapahtuivat hänen voimatta mitään . Nämä tiedot on tallennettu sellaisinaan ilman minkäänlaista muokkausta. 
Niimpä jos todelliset vanhemmat olivat vihamielisiä ja tappelivat kokoajan, lapsi tallensi aivojensa arkistoon riidan ja tappelun ja sen kauhun, joka hänessä heräsi, kun hän näki niiden ihmisten, joista hänen eloonjäämisensä riippui, tuhoavan toinen toisiaan.
Vanhempaan on talletettuina  kaikki kehoitukset ja säännöt ja lait, jotka lapsi on kuullut vanhemmiltaan tai nähnyt heidän esimerkeistään. Sinne on myös talletettuina onnelliset muistot, äidin hyväilyt, hellät sanat, ylpeän isän iloiset ilmeet. 
Merkitsevää on se, että olivatpa säännöt hyviä tai huonoja järkevän etiikan valossa, ne tallennetaan totuuksina.
Vanhemman huono ominaispiirre on se, että siihen on uskollisesti telletettu kaikki epäjohdonmukaisuudet, mitä lapsen vanhemmat ovat hänelle sanoneet. 

Kaikki mikä on kerran tallennettu..sitä ei voi pyyhkiä pois ja kaikki nuo nauhat voivat alkaa pyöriä uudelleen missä vaiheessa tahansa koko yksilön elämän ajan.

Kun nämä Vanhempaan tallentuvat tapahtumat ovat ulkoa tulevia, niin ihmismieleen tallentuu myös sisäisten tapahtumien tallentamista. Tälle nauhalle tallentuvat pienen ihmisen reaktiot siitä mitä hän kuulee ja näkee. Juuri tämän näkemiseen, kuulemiseen, tuntemiseen ja ymmärtämiseen liittyvän tiedon voi määritellä; Lapseksi.
Lapseen on tallennettu laaja varasto myönteisiä tietoja. Tässä Lapsessa asuu luovuus, uteliaisuus, kokeilun ja tiedon halu, tarve koskettaa, tuntea ja kokea ja siihen on tellennettuina ensimmäisten oivallusten ja keksintöjen alkuperäiset riemun tunteet.
Lapsuusaikana meihin kohdistuu paljon odotuksia, vaatimuksia, hyväksytyksi tulemisen toiveita. Jos ei tule hyväksytyksi, niin lapsi hyvin pienenä muodostaa kielteisten tunteiden pohjalta ajatuksen ; Minä en ole OK. 
Kun meille kaikille muodostuu näitä  ei ok-tuntemuksia, vaikka olisimmekin hyvästä perheestä, niin voimme vain kuvitella, minkälainen taakka on lapsella, joiden vanhemmat ovat laiminlyöneet, kohdelleet huonosti tai olleet heille julmia.

Joskus saatamme joutua tilanteisiin, joissa olemme mahdottomien vaihtoehtojen edessä, nurkkaan ahdistettuna joko todellisuudessa tai ainakin oman käsityksemme mukaan. Nämä tilanteet  vetävät Lapsen esiin ja saavat torjutuksi tulemisen ja hylätyksi tulemisen tunteet heräämään jolloin elämme uudelleen myöhäisemmän muunnelman pienen lapsen alkuperäisestä depressiosta.
Silloin Lapsi on ottanut ihmisen valtaansa, hän on tunteidensa armoilla. Silloin hänen vihansa vie voiton järjestä, silloin hänen Lapsensa on ottanut ohjat käsiin.

Jos meillä  siis jo 5-vuotiaana on kokoelma kokemuksia, jotka ovat pysyvästi ja väistämättömästi tallennettuina Vanhempaan ja Lapseen, niin minkälaisia toiveita meillä on muuttumisesta tai miten opimme suhtautumaan asioihin aikuisemmin.

Kolmas elementti oli siis; Aikuinen.
Aikuisen aineistoa alkaa kasaantua tuloksena lapsen kyvystä itsenäisesti huomata, mikä elämässä eroaa, hänen Vanhempaansa sisältyvästä "opetetusta" käsityksestä ja hänen Lapseensa sisältyvästä omien tunteiden perusteella syntyneestä käsityksestä.
Aikuinen kehittää elämästä ajatteluun pohjautuvan käsityksen, joka perustuu tietojen keräämiseen ja tietojen käsittelyyn.
Aikuisen tehtävänä on pääasiallisesti muuttaa ärsykkeet tiedoksi ja käsitellä ja lajitella tätä tietoa aikuisemman kokemuksen perusteella.
Aikuinen on kuin tietojenkäsittelykone, joka työntää ulos ratkaisut arvioituaan ja käsiteltyään ensin tiedot, jotka ovat tulleet kolmesta eri lähteestä; Vanhemmasta, Lapsesta ja Aikuisen aikaisemmin ja parhaillaan keräämästä aineistosta. 
Eräs Aikuisen tärkeitä tehtäviä on tutkia ja päivittää omaan Aikuiseen ja Lapseen tallettamia aineistoja. Päämääränä ei ole päästä eroon niistä, vaan olla vapaa tutkimaan näitä molempia aineistoja. 
Mikäli vanhempien antamat ohjeet ovat realistisia, lapsi oman Aikuisensa kautta näkee elämän jäsentyneenä, hänessä kehittyy kokonaisuuden taju.

Lukiessani ensi kertaa tätä kirjaa, olin alle 25vuotias..nyt sellaillessani huomaan kirjoittaneeni sivun marginaaliin; "se on vaikeaa, mutta kannattaa yrittää" ja alleviivattuna oli lause;
Ryhtyessämme tunnistamaan ja erottamaan näitä kolmesta eri lähteestä tulevia tietoja me alamme tuoda järjestystä tunteiden ja päättämättömyyden kaaokseen. Kun nämä kolmesta eri lähteestä tulevat tiedot on kerran erotettu toisistaan, Aikuinen voi tutkia niitä nähdäkseen, mitkä niistä ovat pitäviä.

Mitä herkemmin ihminen tajuaa oman Vanhempansa ja Lapsensa, sitä itsenäisemmäksi ja voimakkaammaksi Aikuinen kehittyy.
Eräs hyödyllinen tapa vaikeassa vuorovaikutuksessa on yrittää nähdä toisessa ihmisessä pieni tyttö tai poika ja puhua tuolle pienelle, ei alentuvasti, vaan rakastavaan, suojelevaan tapaan. 
Silloin kun on epävarma, kannattaa antaa hellyyttä ja hyviä sanoja. 
Sen olen kokenut hoitajankin työssä usein. Joskus potilas on tullessaan hyvin agressiivinen, vaikka on tosiasiassa hyvin peloissaan ja käy sen vuoksi heti hyökkäykseen. Olemalla hänelle ystävällinen ja pitkämielinen..ihminen ihmiselle...saavutetaan luottamus ja yleensä tilanne jatkuu sopuisasti eteenpäin.

Yhteenvetona ko. kirjassa todetaan, että vahva Aikuinen rakennetaan seuraavalla tavalla:

-  Opettele tuntemaan ja  tunnistamaan Lapsesi, sen heikot kohdat, sen pelot ja sen näiden tunteiden ilmaisemiseksi käyttämät pääasialliset menetelmät.
- Opi tuntemaan ja tunnistamaan Vanhempasi, sen varoitukset, nuhteet, sen määräykset, sen kivettyneet asenteet ja  sen näiden ilmaisemiseksi käyttämät  pääasialliset keinot.
- Yritä tajuta herkästi Lapsi toisessa, puhu tälle Lapselle, helli ja suojele tätä Lasta ja arvosta sen tarvetta luovaan ilmaisuun, samoin kuin sitä EI OK-taakkaa, jota se kantaa mukanaan.
- Laske tarpeen vaatiessa kymmeneen antaaksesi Aikuiselle aikaa käsitellä "tietokoneeseen" tulevia tietoja ja seuloa Vanhemman ja Lapsen aineiston erilleen realiteeteista.
- Jos olet epävarma, jätä sanomatta. Sinua vastaan ei voida hyökätä sen perusteella, mitä et ole sanonut.
- Rakenna oma arvojärjestelmä, et voi tehdä ratkaisuja, ellei sinulla ole eettistä viitekehystä.


Emme voi muuttaa menneisyyttä, meidän on lähdettävä siitä missä olemme nyt..tutustumalla omaan itseemme. Voimme erottaa menneisyyden nykyisyydestä vain käyttämällä Aikuistamme, joka voi oppia tunnistamaan Lapsen kirjaukset pelkoineen ja Vanhemman kirjaukset, jotka häiritsevät toistavat mennyttä todellisuutta.

Ainoa syy miksi toin tämän asian blogiini, on se että olen kauan sitten saanut, lukiessani tätä kirjaa, tasapainoisuutta omaan sekasortoiseen nuoren naisen mieleeni. 








Jari Sillanpää - Kasvot väkijoukossa (Tangomarkkinat 1994)

Näin alkoi Jarin tie, tähtien joukkoon...upea oli miehen ääni jo silloin
ja paranee vain vuosien myötä.
Olin nimittäin eilen hänen konserttiaan kuuntelemassa..
Osaa mies ottaa yleisönsä..hauskaa oli ja upeeta kuultavaa.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Cumulus - Syyslaulu (1978)

Kun olin nuori, teini-ikäinen, ihailin suuresti Ankia..
hänen ääntään ja herkkyyttään laulaa. Silloin oli suuri
haaveeni tai ehkä kuitenkin saavuttamaton unelmani;
tulla laulajaksi. No, haaveeksi tuo jäi. Silloin ääneni oli
kirkas sopraano, mutta iän myötä on madaltunut altoksi.
Karaoken tultua..sitä haavetta voi aina pienin annoksin
käydä "toteuttamassa" ja olla hetken mikki kädessä..
ja nauttia laulamisesta.
Syyslaulun sanat sopivat hyvin tähän vuodenaikaan ja
elämäntilanteeseen...siis kiirehdi...