Kylläpä aika on vierähtänyt nopeesti. 5 vuotta siitä kun hankin Papun.
Voi olla, ettei täällä Bloggerissa ole enää entisiä tuttuja lainkaan, mutta kun uni ei taas tule, niin ajattelin jotain kirjoitella.
Papu on kasvanut kovasti, ei tullutkaan kääpiövillakoiraa, vaan keskikokoinen vesseli.
Trimmattavaa riittää..joka kuukausi. Olen kokoajan itse trimmannut ja pikkuhiljaa kokeilun myötä oppinut. Ostin juuri
uuden kunnollisen trimmerin ja sillä homma käy joutuisasti.
Mitäs teille muille kuuluu ?
Mun aikani kuluu käsitöiden parissa. Olen saanut takaisin innostukseni kutomiseen, virkkaamiseen ja ompeluun.
Ompelen koirien sade- ja talvimantteleita ja haalareita ja kudon paljon sukkia,myssyjä, huiveja, vauvan asusteita ja peittoja, lisäksi virkkaan keskosille turvalonkeroita yms.
Lähes kaiken teen lahjoituksiin syöpäpotilaille ja keskosille.
Ystävät ja sukulaiset ovat saaneet sukkia. Opettelen
kaiken aikaa uusia kirjoneule malleja.

Muutama sukkamalli
Olen unohtanut miten näitä kuvia saa aseteltua vierekkäin. No, ne ovat nyt sit vähän miten sattuu.
Olis varmaan syytä mennä nukkumaan.
Pysykäähän kaikki terveinä.









2 kommenttia:
Voi miten suloinen on Papukoira 💛 Hän on varmasti maailman yksi rakastetuimmista lemmikeistä. Papu on varmasti niin hyvä kaveri ettei paremmasta väliä. Kiitos toivotteluista, pysy itsekin terveenä! Olet tosi taitava kutoja, aivan fantastisia käsitöitä! Ei voi kuin ihalla:)
Hei Irja !
Kiva kuulla susta. Ajattelin, että ehkä kaksi tai kolme muistaa mut eli SINä, Anna ja ehkä Eila.
On totta, että ilman Papua elämäni olis hiukka yksinäistä. Hyvä koira.
T. Kepa
Lähetä kommentti