Jatkoa edelliseen tekstiini.
Kuinka on mahdollista konflikti-tilanteissa säilyttää malttinsa ja pystyä arvioimaan tilanteita, päästämättä oman sisimmän Vanhemman tai Lapsen tallenteita pomppaamaan päälle, vaan Aikuisen
mielenmaltilla selviämään tilanteista.
Aikuinen kehittyy meissä myöhemmin kuin Vanhempi ja Lapsi ja sillä näyttää olevan vaikeuksia noiden kahden kiinnisaamisessa lähes koko elämän ajan.
Vanhempi ja Lapsi hallitsevat ensisijaisia voimavirtoja, joilla on taipumus kytkeytyä päälle automaattisesti vastauksena ärsykkeisiin.
Ensimmäinen keino Aikuisen voiman vahvistamisessa onkin herkistyä Vanhemman ja Lapsen signaaleille.
Tunteiden herääminen on yleensä viitteenä siitä, että Lapsi on tarttunut koukkuun. Oman lapsensa tunteminen, omien EI OK-tunteiden herkkä tajuaminen on ensimmäinen edellytys Aikuisen asialliselle tietojen käsittelylle. Kun ihminen on tietoinen siitä, että nämä ovat oman Lapsen EI OK-tunteita, hän voi olla ulkoistamatta näitä tunteita toimintaan. Laskemalla kymmeneen riittää hyvin..asian käsittelyyn ja viivyttää automaattista vastausta niin, että Aikuinen voi pitää tilanteen hallinnassaan.
Silloin kun olet epävarma, jätä tekemättä..se on hyvä keino Lapsen tuhoavien reaktioiden rajoittamiseen.
Aristoteles on kuulemma sanonut, että pidättyminen on todellinen voimannäyte...sillä aikaa Aikuinen ehtii laskea asianmukaiset vastaukset.
Lainauksia samasta kirjasta..kuin aiemminkin..näissä ajatuksissa.
9 kommenttia:
Juuri noin.
Jos tulee vaikka tulee kohdelluksi väärin. Niin voi käsitellä pettymystä ja aggressiota ihan itsekseen ja päättää, että HUOMENNA MÄ KYLLÄ SANON SILLE! Sitten kun huominen tulee, niin suusta tulee aikuisen tekstiä ja monet asiat ovat saaneet ihan eri merkityksen kun aikaa on kulunut. Huomenna sitten todennäköisesti asiallisesti keskustelee. Mutta omassa mielessä ja ajatuksessa voi päästää Lapsen sanomiset näkyviin. Ne sitten siivilöityy pois kun aikaa kuluu. Etäisyys asioihin auttaa. Se mikä kuohuttaa, on huomenna lemmehtynyt niin kuin auki jätetty kuohari.
Kiitos tästä ihanasta musiikista:) Ja kyllä täytyy tunnustaa,että Aikuinen minussa joutuu joskus laskemaan pidemmällekkin kuin kymmeneen...Omissa ihmissuhteissani pätee se,että mitä tutumpi ja turvallisempi ihminen on lähellä,sitä helpompi on päästää "lapsensa"joskus valloilleen ja vieraiden kanssa täytyy osata käyttäytä ja olla ainakin leikisti aikuista.Olen joskus kiukutellut jopa omille lapsilleni ja saanut sieltä Aikuisen vastaani,hyvällä tavalla.Itseäni lohdutan silloin,että olen ilmeisesti kasvatuksessa kohtuullisesti onnistunut:)Kyllä kai ihminen koko ikänsä joutuu jotenkin taiteilemaan näiden kolmen osasensa välillä.
Sirpales, niin aikuinen toimii.. kyllä mä mieluummin olen harkitsevainen konfliktitilanteiss, kuin räyhään ja huudan..jota en tosin kyllä edes osaa.
Elämässäni on ollut 3-4 kertaa, jolloin oon saanut primitiivireaktion ja suusta on tullut jotain mitä en normaalisti koskaan sanoisi.
Mieluummin rauhanomaisin keinoin kommunikaatiot.
Syysmyrsky...eihän ok-Lapsen irti päästämisessä olekkaan mitään pahaa...hullutella, leikkiä ja laskea huumoria...se on tosi ok. Mutta jos päästää sen loukatun, vihaisen Lapsen ääneen..ilman mitään suodatusta, niin ongelmissahan sitä silloin on.
Hyvää päivän jatkoa Sulle. Mites töissä on alkanut luistaa..?
Minäkin joudun kovasti sanojani varomaan riitatilanteissa, sillä geeniperimässäni oleva sanansäilä on todella omalaatuinen yhdistelmä. Runsaasti pohjoista ja itää, keskiverran etelää ja pikkasen länttä siin sivussa. Harkiten saan sanojani asetella.
Tosin, en ole pyhimys ihme kyllä? Joskus kuppi tulvii yli ja voi herrajjestas sentään "sitä artikulaatiota, äänen kuningatarmaista viileyttä ja sanojen salavihkaa pistäviä okaita, jotka huomaa vasta kotimatkalla" sanoi purjehtija aikoinaan.
No, silloin olin nuorisoa nyt olen muorisoa, enkä ain edes viitsi vaivautua!
No joo,semmonen hupsutteleva lapsihan mä nyt oon aina,mutta kun olin s.lomalla,niin se kiukutteleva lapsi kyllä pääsi välillä valloilleen,kun olin niin avuton ja lasten varassa joka asiassa.Sit vaikka ne tosi paljon auttoi,niin valitin kun ei muka ollut kylliksi aikaa äitimuorin kanssa seurustella.No,lopulta aikuinen minä ymmärsi,että töissähän he käyvät ja omaa elämääkin on olemassa.Mulla on kyllä mukavat lapset ja hyvät välit,joten pienet kiukut puolin ja toisin ei maailmaa kaada.
Juu,ja kun kysyit töistä,niin ihan mukavalta tuntui palata,mutta kyllä on veto vek aina perjantaina.Nyt mulla on aika haastava pesti jouluun asti,mutta hyvä nuori työpari.Ens viikolla on kolme lomapäivää alkuviikosta,joten jos sulla on aikaa,niin voitais vaikka tavata?!
Anna..onhan periaatteessa rikkaus, kun olemme erilaisia...meidän jokaisen taustasta vaan riippuu niin paljon, miten ja millä tasolla ymmärrämme toistemme sanomaa.
Olisi hienoa osata riidellä...mutta sitäkin mieluummin rakentavasti..oon vähän huono niissä.
Muutaman kerran elämäni aikana mulle on käynyt niin, että kuppi on mennyt nurin ja oon huutanut kurkku suorana..mitä mieleen on tullut..harkitsematta. Eniten olen sellaisen jälkeen itse ihmetellyt;..olinko tuo minä.
Lumihiutaleita hiljalleen..sataa..
Hyvää viikonloppua Sulle.
Syysmyrsky..sinä jos kuka ymmärrät tasapainoisten vanhempien merkityksen lapselle.
Isäni kuoltua ollessani kaks ja puolivuotias, äitini jäi veljeni ja mun kans kahden..ilman ammattia..ilman työtä..oli nälkää ja epävarmuutta kaikesta... siihen asti hän oli hoitanut 7 lasta...5 vanhinta sisarpuolta joutuivat sukulaisten hoteisiin isän kuoltua.
Äitini oli kouluja käymätön, yksinkertainen..väärinkohdeltu nainen, jolla oli kaikki roolit sekaisin..jonka vuoksi hän ei osannut muunlaista tapaa hoitaa meitä..turvallisuus, joka olisi meidän kannalta ollut tärkeää, puuttui kokonaan. Haasteita on siis ollut.
Mulla olis marraskuun alussa viikon loma...ens viikko on työntäyteinen...
Kiva, että työ maistaa..niin mullekin ja se auttaa jaksamaan raskauttakin, kun palaute potilailta on positiivista.
Muusta viis, mutta musiikki on ainakin kohallaan, joskus on tullut läheisten kanssa otettua aika lujastikin nippuun muiden kanssa en kehtaa tai se ns aikuinen rooli on päällä, minulle voi kyllä aika vapaasti rähjätä enkä ole moksiskaan, riippuu tietenkin asiasta.
Lähetä kommentti