Heei...mun teksti on kadonnut...mitähän mä oon möhlinyt...?
Mulla oli joku runo tässä, mutta muistanko enää..mikä?! En.
Jos kohdata sut saisin, hetkisen,
silmiin sua katsoisin, sulta kysyisin;
lähtisitkö ulos kanssa mun, kävelylle,
sun kanssas puhuisin, tuntikaudet,
sulle kaiken mä kertoisin
elämästä, onnesta, rakkaudesta, meistäkin.
Sä silloin tajuaisit kuinka kaipaat
kohtaamista toisen ihmisen
kun sut tavoittaa puhe hiljainen, niin sä muutut,
maailma muuttuu myös.
Lempeästi kuin lasta tuutien
päivä tummuu,
pian on taas huominen.
- Jukka Kuoppamäki -
10 kommenttia:
Hän ei oo vielä löytänyt tietä sinun luokse ? Kyllä varmaankin joku päivä löytää ,,,,,,
Minäkin olen ihastunut tuohon kappaleeseen. Muruset puuttuu, siihenkin tottuu...
Jupeta...niinkö uskot..?
Pquu hyvää sunnuntaita.
Harvinaisen kaunis kipale..kertakaikkiaan.
Hyvää sunnuntaita.
Hei, Vikke pitkästä aikaa.. Olet varmaan huomannut, että mun aikani e:ssä on loppunut..
Tämä oli TT:lläkin mutta on niin hyvä että voi kuunnella vaikka uudelleenkin... murut löytää sängystä milloin vain (syön näkkäriä ja luen:) mutta kyllä se vielä siitä iloksi muuttuu vaikka et nyt siihen uskokaan. Toivon Valoa elämääsi kepa...
Kepa, 4.12. Hesassa lounas tutuille ja miksei tuntemattomillekin. Oletko työstä vapaa ?
Vastaile vaikka s-postiin peequupqvist@gmail.com, jookosta ! ;))
Kaikki muutkin kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä.
Hei, Mustis...kiiitos...kyllä se siitä... Juuri tulin lääkäristä..määräs mut kaheks viikoks sairaslomalle selkäjuttuin vuoksi...
Pquu..olen vapaalla..lounaalle..mennään vaan. mikä paikka..?
Kyllä..huomasin ,että olet häippässyt.
En muuten minäkään ole ostanut jatkoaikaa,kuvia siellä kyllä on..
Lähetä kommentti