Osa 1.
Kreikka...aamuinen Milenan muistelu,
sai mutkin hyppäämään menneisyyden vaunuun.
E-blogin aikaan..ehkä kirjoitin tästä, mutta atsalea vaivaa sen verran etten ole varma, kun mä hävisin siinä blogien poistoryöpytyksessä aika pahasti..
muistan..että kilpaa yritin tallettaa sen poisto-operaation aikaan omia tekstejäni.
Elettiin vuotta -85 kesäkuuta. Olin eronnut 4 vuotta aiemmin ja elin poikani kanssa.
Siihen aikaan olin seurustellut erään miehen kanssa 8kk ja olimme päättäneet lähteä elämäni ekalle lomamatkalle etelään,..Kosille. Mukaamme lähti miehen veli ja tämän avovaimo, jotka olin kerran tavannut sitä ennen.
Matka oli mulle jännittävä, koska olin ollut lentäen ulkomailla sitä ennen vain kerran, Wienissä ja Shalzburgissa, Euroopan kansantanssijoiden kesäjuhlissa.
Lentokentällä, hieman ihmettelin..noviisina..kun aloittivat juomien maistelun jo ennen lähtöä. Lähtöä odotellessa mua myöskin ihmetytti, kummallinen piikittelevä huumori ko.miehen ja veljen vaimokkeen välillä. No, laskin kaiken sen piikkin, että he ovat tuttuja pitkien aikojen takaa ja että ne ovat varmaan jotain sisäpiirijuttuloita.
Perillä mua odotti...se lämmin ihana tuulahdus, joka silloin eka kerralla, oli niin mieliin painuva.
Oskar hotelli oli siihen aikaan niitä suosituimpia, suomalaisten keskuudessa, joten..sinne mekin.
Pari päivää meni suht mukavasti, mutta sitten alkoivat vaikeudet.
En ollut aiemmin nähnyt miestä juurikaan alkon vaikutuksen alaisena, joten kaikki tuli mulle täydellisenä yllätyksenä.
Heidän mottonsa oli, että nyt ollaan lomalla ja on halpaa juomaa...ja sitä rataa. Itse en ollut elämäni siinä vaiheessa juurikaan viinaa juonut. No, mitä enemmän mies joi, sitä ilkeemmäksi hän tuli..ja kenelle...veljensä siipalle.
Olikohan se toisena vai kolmantena päivänä, kun olin jo mennyt huoneeseemme illalla, niin väkivalta oli tullut mukaan..myös tätä samaa naista kohtaan.
Olimme aiemmin suunnitelleet, että vuokraamme auton ja kierrämme koko saaren ja jonain muuna päivänä käymme laivalla Kalymnoksen saarella.
Illalla miehen velipoika tuli selittämään mulle, että heidän mittansa on täynnä ja mun pitää valita lähdenkö heidän matkaansa vai jäänkö miehen seuraksi, sillä he eivät ehdottomasti, halua enää olla tämän kanssa. Olin jo tarpeeksi järkyttynyt ja peloissani, että ilmanmuuta lähdin heidän kanssaan, retkille.
Saarikierros oli kiva ja näimme lähes koko Kosin ja minä kukkahullu, olin aivan haltioissani siitä kukkaloistosta, mikä siellä siihen aikaan oli. Laivareissukin Kalymnokselle meiltä onnistui mitä parhaiten..pesusieniä..joku luostari...kävelimme ja ihastelimme..kävimme syömässä ja laivalla..aurinkoa. Ihanaa...ellei olisi pelottanut, mitä on odotettavissa.
Päivät siis menivät hyvin, ilman tätä "trabolmeikkeriä" Iltaisin kävimme kuitenkin koko porukka yhdessä syömässä. Tämä porukasta hylkääminen oli saanut aikaiseksi sen, että mies oli etsiytynyt jonkun kännikala- suomimiehen seuraan.Oli tulossa kreikkalainen ilta holellimme puutarhassa ja olin jo ilmoittautunut sinne.
Yksin...pallo vähän hukassa...mutta olin päättänyt, ettei mun kauan odotettua lomaani yks mies pilaa..
Suuria ajatuksi...sain myöhemmin huomata.
Pöytääni tuli pari suomalaista naista ja alkukankeuden jälkeen meillä oli oikein kiva ilta.
Näin ja kuulin, oikeestaan, ensi kertaa kreikkalaista musiikkia ja -tanssia ja nautin -ruuasta.
Ihastuin musiikkiin ja tanssiin ja kyllä siihen ruokaankin.
Myöhemmin sain tietää, että suomi-poika oli seuraillut huoneemme ikkunasta koko illan, meidän iltamme kulkua. Sitä en silloin tiennyt..
No, pöydässä tutuksi tulleiden naisten kanssa päätimme lähteä kuuntelemaan vielä musiikkia, rantakadulle, joka on baareja ja kahviloita täynnä.
Se oli vika tikki..sain huomata....kun palasimme hotelliin...
Jatkuu...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti